kaikki muttuu mitä mulle jääkään ? Mulle jää sinä ja pari tuttua. Nouse junaan, nyt lähdetään, juostaan läpi maailman. Jatketaan vaan vaikka uneversumi taakse jää. En jaksa ottaa muita, lähdetään jo. Itken, itken vaan, lähdetään. Huomenna on jo maailma kylmä, pitää mennä...
Löysin ton jostan^ Oikein ihana jutska. :D On vähän pomottava olo:) Ei jaksas mitenkää juosta tai nauraa, olla vaan ja ajatella tulevaa. Ja kattokaas myös tää pieni tarina:
En jaksa keskittyä. Opettaja selostaa jotain. Katselen ikkunasta ulos. Kaikki ovat hiljaa. En halua lähteä mihinkään. Ulkona paistaa aurinko ja tuulee hennosti, syksy on saapunut. Käännän katseeni ja nään edessäni tutut niskat. Vieressäni ei ole ketään. Olen yksin, en halua silti lähteä mihinkään. Haluan katsella vain ulos. Katson uudelleen viereeni, tyhjän paikan jälkeen on tutut kasvot. Hmm..ne hymyilevät. Hymyilen takaisin, katson hänen silmiinsä. Ihanan vihreän sinisertTuttu käsi lähestyy, se ojentaa jotakin. Se on lappu. Siinä lukee jotakin:
"Ootko sä unta?"
Hymyilen onnellisemmin kuin koskaan.
En tiiä, aika surkee, joo. Mä kirjottelen joskus tollasii tarinoita ja jne. Onn vähän sellane tyyppi et mietiin päässäni lähes kokoajan tarinoita unelmista. Kun tuntuu et tää maailma mis me eletään on välil niin kuolettavan tylsä !
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti
Olisi kiva jotain kuulla, mielipidettä haukkuja tai kehuja. Ihan mitä vaan, mut jotain edes ;)