Mua oikeesti masentaa yks juttu ihan kauheesti, en tiiä miks, ku jossai syväl tiiän, että rakastan sitä juttuu, mut nyt tuntuu, et oon kavereiden keskellä, mut ilman sitä juttua ja kaikki on päin mönkää. Mä haluun tuntee sen taas. Toki voin olla tulossa kipeeks, mut en voi kertoo sen jutun syytä, mutta voisko sanoo näin, että se alkoi eilen ja nyt mua masentaa kahta kauheemmin... :'( Itkettää ja kaikkee... Itken oikeesti iha hullun harvoin. Tahtoisin olla minä tavallisena :'( Mutta en vaa pysty, saan just ja just piettyä itteni kasassa D':
mä tarviin varmaa masennus lääkkeitä.
Jos totta puhutaan, mä oon eläny liikaa haaveilla ja päätin eilen, et eläisin enmmän todellisuudessa. Ja se onkin yksi niistä sadoista syistä, jotka sattuvat. Ei huvittais mennä huomenna laisinkaa mihinkää sählykerhoon tai ylensäkkään muuta kui kouluun.
Mut eihä haaveis oo mitää vikaa, mut tarviin enemmän poweria tähän elämään.
Hukkasin eilen mulle tosi rakkaat korvikset :( Niihin liittyy paljon muistoja ... Mut toi ei ollu sen masennuksen syy ...
"Hei anna mulle kaikki, ihan kaikki ja enemmän. Anna mulle rakkaus ja kaiki mitä sulla on ja enmmän. Lähetään vetää täältä etelään ja sieltä rakkauden satamaan.
Kyllä äiti ja isä ymmärtää, jos rakkautta lähtee uudelleen etsimään. Lähdetään, en jaksa enää elämää. Tahdon lähteä matkaan taas.
Hei anna mulle kaikki, ihan kaikki ja enemmän. Anna mulle rakkaus ja kaikki mitä repussas on ja enemmän kuin elää salliii, vaik ei sitä voi kieltääkkään <3"
Itse asiassa olen hyvin iloinen, että blogger on keksitty <3 tänne voi kirjoittaa kaiken :) Ja nyt mulla on parempi mieli, tajuan kuinka paljon mä 6.A rakastan <3
Ällänne :)
PS. P.b on Swedish House Mafia - Don't you worry child :)

Ei kommentteja:
Lähetä kommentti
Olisi kiva jotain kuulla, mielipidettä haukkuja tai kehuja. Ihan mitä vaan, mut jotain edes ;)