Voi elämä. Nuo sanat saivat minut onnelliseksi. Tunsin, että kuulun joukkoon. Ehkä minun parhaat ystäväni ovatkin aivan toiset kuin luulin.
He juuri ovat sellaiset, joiden kanssa viihdyn. Heitä minä jaksan päivästä toiseen ja aina kun olen ollut surullinen, ovat he kolme olleet vierelläni.
"Olkaa nyt hiljaa, mä haluun kuulla sen ääntä!"
"Mitäs ihmeellistä mun äänessä on?"
"Täh?"
"Mitä ihmeellistä minun äänessäni on??"
"Tääääh??"
"ÄÄH,Anna olla."
"Okei."
Pitäs saada taas sydän oikeaan tahtiin, mutta eihän tässä se oikein tunnu onnistuvan.Voi kun ne on niin kivoja. EN halua vaihtaa teitä kehenkään. Kiitos.
"jos haluat jotain kertoa, minä kuuntelen joka hetki kun jotain haluat sanoa, sen vannon."
"Kyyneleet kihoavat silmiini kun ajattelen teitä. Rakkaita ystäviäni."
Enempää en halua sanoa.
Örps. Ällä on puhunut.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti
Olisi kiva jotain kuulla, mielipidettä haukkuja tai kehuja. Ihan mitä vaan, mut jotain edes ;)